YEL-uudistus 2028: Toiminimellä osa pienituloisista hyötyy, osa maksaa enemmän

YEL-uudistuksesta on valmisteltu hallituksen esitysluonnos, jonka lausuntokierros päättyi 5.8.2026. Seuraavaksi esitystä jatkovalmistellaan lausuntojen perusteella. Hallituksen tavoitteena on antaa esitys eduskunnalle syksyllä 2026.

Jos uudistus toteutuu suunnitellulla tavalla, vuodesta 2028 alkaen yrittäjä voisi valita, perustuuko hänen YEL-työtulonsa nykyisen kaltaiseen eläkelaitoksen tekemään kokonaisarvioon vai yritystoiminnan veronalaiseen ansiotuloon.

Muutos voisi helpottaa etenkin osaa pienituloisista ja yksinyrittäjistä. Samalla joidenkin yrittäjien maksut nousisivat, jos heidän nykyinen YEL-työtulonsa on selvästi yritystoiminnan veronalaista ansiotuloa pienempi.

Jos haluat ymmärtää ensin toiminimiyrittäjän talouden kokonaisuutta, lue myös toiminimiyrittäjän taloudellinen varautuminen.

Lue tiivistelmä

• YEL-uudistuksesta on valmisteltu hallituksen esitysluonnos, jonka lausuntokierros päättyi 5.8.2026
• Uudistus ei ole vielä laki, vaan esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026
• Vuodesta 2028 alkaen yrittäjä voisi valita nykyisen kokonaisarvion ja yritystoiminnan veronalaiseen ansiotuloon perustuvan mallin välillä
• Esitysluonnoksen arvion mukaan vuoden 2033 tilanteessa maksut laskisivat lähes 40 prosentilla, pysyisivät ennallaan vajaalla 50 prosentilla ja nousisivat vajaalla 20 prosentilla yrittäjistä
• Aloittavan yrittäjän nykyinen YEL-maksualennus ehdotetaan poistettavaksi
• YEL-vakuuttamisen alaraja säilyisi järjestelmässä. Vuonna 2026 se on 9 423,09 euroa vuodessa
• Lopullinen sisältö voi vielä muuttua eduskuntakäsittelyssä.

1. Onko toiminimiäkin koskeva YEL-uudistus 2028 jo päätetty?

Ei vielä lopullisesti

Ei ole.

Uudistus on kuitenkin edennyt pidemmälle kuin pelkkä hallituksen alustava linjaus. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi kesäkuussa hallituksen esitysluonnoksen, joka oli lausuntokierroksella 23.6.–5.8.2026.

Lausuntokierros on nyt päättynyt ja seuraava vaihe on esityksen jatkovalmistelu. Hallituksen tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnalle kiireellisenä syksyllä 2026.

Jos esitys hyväksytään suunnitellussa muodossa, pääosa muutoksista tulisi voimaan 1.1.2028. Työtulon uuden määräytymisperusteen valintaa koskevan säännöksen on tarkoitus tulla voimaan jo 1.11.2027, jotta valinta voidaan tehdä vuoden 2028 YEL-työtuloa varten.

Toiminimiyrittäjän kannalta tärkein asia on siis tämä:

Uudistus on varsin pitkällä, mutta nykyiset YEL-säännöt ovat edelleen voimassa.

2. Mitä YEL:iin ollaan muuttamassa?

Toiminimiyrittäjälle tulisi valinnanvapaus kahden mallin välillä

Esitysluonnoksen mukaan yrittäjä voisi valita YEL-työtulonsa perusteeksi joko:

• eläkelaitoksen tekemän kokonaisarvion eli nykyisen kaltaisen mallin
• yritystoiminnan veronalaisen ansiotulon.

Kyse ei siis aivan tarkasti ole siitä, paljonko rahaa yrityksen pankkitilille tulee tai paljonko yrityksestä jää käteen. Veronalaiseen ansiotuloon perustuvassa vaihtoehdossa käytettäisiin verotuksessa vahvistettua yritystoiminnan ansiotuloa.

Esitysluonnoksen mukaan eläkelaitos käyttäisi lähtökohtaisesti viimeksi vahvistetun verotuksen tietoja. Valittuun työtulon määräytymisperusteeseen pitäisi sitoutua kolmeksi vuodeksi.

Monelle toiminimiyrittäjälle juuri tämä on uudistuksen olennaisin muutos. Jos yritystoiminnan tulot ovat pienet tai vaihtelevat paljon, veronalaisiin ansiotuloihin perustuva vaihtoehto voisi joissakin tilanteissa johtaa nykyistä pienempään YEL-työtuloon.

3. Mikä nykyisessä YEL:ssä on toiminimiyrittäjän näkökulmasta ongelma?

Maksu ei aina tunnu vastaavan oikeita tuloja

Nykyisessä järjestelmässä YEL-työtulo perustuu yrittäjän työpanoksen arvoon eikä suoraan yritystoiminnasta saatuihin todellisiin tuloihin.

Siksi pienituloinen tai vaihtelevasti tienaava yrittäjä voi joutua tilanteeseen, jossa vahvistettu YEL-työtulo tuntuu korkealta suhteessa yritystoiminnasta tosiasiassa saataviin ansioihin.

Erityisen hankalalta tämä voi tuntua silloin, kun yritystoiminta on pientä, osa-aikaista tai tulot vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen.

Uudistuksen tavoitteena on tuoda yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot nykyistä selvemmin mukaan YEL-työtulon määräytymiseen.

4. Ketkä hyötyvät YEL-muutoksesta todennäköisimmin?

Suurin hyöty näyttäisi kohdistuvan osaan pienituloisista ja yksinyrittäjistä

Sosiaali- ja terveysministeriön esitysluonnoksen vaikutusarvion mukaan maksut laskisivat vuoden 2033 tilanteessa lähes 40 prosentilla yrittäjistä nykyiseen malliin verrattuna.

Uudistuksella tavoitellaan erityisesti pienituloisten yrittäjien eläkemaksujen kohtuullistamista. Ministeriön mukaan helpotusta olisi tulossa erityisesti pienituloisille ja yksinyrittäjille.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisen pienituloisen yrittäjän YEL-maksu automaattisesti pienenisi.

Vaikutus riippuisi esimerkiksi nykyisestä YEL-työtulosta, yritystoiminnan veronalaisesta ansiotulosta sekä siitä, kumman työtulon määräytymisperusteen yrittäjä valitsisi.

5. Ketkä maksavat enemmän?

Osalla yrittäjistä YEL-maksu voisi nousta

Esitysluonnoksen mukaan kokonaisarvioon perustuva YEL-työtulo ei voisi siirtymäajan jälkeen olla alle 50 prosenttia yrittäjän yritystoiminnan veronalaisesta ansiotulosta.

Tämä voisi nostaa YEL-maksua erityisesti yrittäjällä, jonka nykyinen YEL-työtulo on hyvin matala suhteessa yritystoiminnasta saatavaan veronalaiseen ansiotuloon.

Ministeriön arvion mukaan vuoden 2033 tilanteessa maksut nousisivat vajaalla 20 prosentilla yrittäjistä. Maksujen nousupaine olisi suurinta juuri niillä yrittäjillä, joiden nykyinen kokonaisarvioon perustuva työtulo on matala suhteessa veronalaiseen ansiotuloon.

Kaikki eivät siis voittaisi uudistuksessa. Osan maksut laskisivat, suurella osalla ne pysyisivät arvion mukaan suunnilleen ennallaan ja osalla nousisivat.

6. Entä aloittavan yrittäjän alennus YEL-maksuun?

Nykyinen aloittavan yrittäjän alennus ehdotetaan poistettavaksi

Esitysluonnoksessa ehdotetaan nykyisen aloittavan yrittäjän YEL-maksualennusta koskevan säännöksen poistamista.

Samalla YEL-järjestelmän mahdollisuuksia pienennettyyn tai lisättyyn työeläkevakuutusmaksuun ehdotetaan muutettaviksi niin, että niitä voisivat käyttää myös aloittavat yrittäjät.

Siksi uudistuksen vaikutusta aloittavaan yrittäjään ei voi päätellä pelkästään nykyisen alennuksen poistumisesta.

Lopputulos riippuisi sekä yrittäjän valitsemasta YEL-työtulon perusteesta että yritystoiminnan tuloista.

7. Muuttuuko YEL-alaraja?

YEL-vakuuttamisen alaraja säilyisi järjestelmässä

Esitysluonnoksen mukaan vakuuttamisvelvollisuus arvioitaisiin jatkossakin eläkelaitoksen tekemän kokonaisarvion perusteella.

Jos yrittäjä valitsisi yritystoiminnan veronalaiseen ansiotuloon perustuvan työtulon, työtulo ei voisi alittaa YEL-vakuuttamisvelvollisuuden vähimmäisrajaa.

Vuonna 2026 tämä raja on 9 423,09 euroa vuodessa. Vuoden 2028 euromääräinen raja määräytyy aikanaan kyseisen vuoden tason mukaan.

Uudistus ei siis tarkoittaisi sitä, että YEL-vakuuttamisvelvollisuus määräytyisi tulevaisuudessa pelkästään yrityksen todellisten tulojen perusteella.

8. Mitä uudistus maksaa valtiolle?

Valtion rahoitusosuus kasvaisi aluksi noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa

Kesäkuussa julkaistun esitysluonnoksen tarkentuneen arvion mukaan YEL-järjestelmän valtionosuus kasvaisi lyhyellä aikavälillä noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa.

Aiempi kehysriihessä esitetty arvio oli noin 80 miljoonaa euroa, mutta laskelma tarkentui lakiesityksen yksityiskohtien valmistelun aikana.

Pitkällä aikavälillä valtionosuuden arvioidaan pienenevän uudistuksen seurauksena.

Jos YEL-työtulo pienenee, myös yrittäjälle kertyvä eläke voi jäädä pienemmäksi. YEL-työtulolla on lisäksi vaikutusta muuhunkin kuin tulevaan eläkkeeseen. Se vaikuttaa esimerkiksi yrittäjän sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahojen määrään sekä eräisiin muihin sosiaaliturvan etuuksiin.

Siksi pienempi YEL-maksu ei ole pelkästään säästö. Samalla kannattaa ymmärtää, mitä pienempi YEL-työtulo tarkoittaa omalle eläke- ja sosiaaliturvalle.

9. Mikä on tärkein johtopäätös toiminimiyrittäjälle?

Uudistus voi pienentää osan maksuja ja nostaa toisten

Uudistuksen vaikutukset eivät olisi kaikille yrittäjille samanlaiset.

Esitysluonnoksen arvion mukaan vuoden 2033 tilanteessa nykyiseen järjestelmään verrattuna:

• lähes 40 prosentilla yrittäjistä maksut laskisivat
• vajaalla 50 prosentilla maksut pysyisivät suunnilleen ennallaan
• vajaalla 20 prosentilla maksut nousisivat.

Pienituloiset ja yksinyrittäjät näyttävät olevan uudistuksen keskeinen ryhmä, jonka maksuja halutaan kohtuullistaa.

Toisaalta yrittäjällä, jonka nykyinen YEL-työtulo on huomattavan pieni suhteessa yritystoiminnan veronalaiseen ansiotuloon, maksut voisivat nousta.

Tärkeintä on kuitenkin muistaa, ettei lakia ole vielä hyväksytty.

Tässä vaiheessa uudistukseen kannattaa varautua ja seurata sen etenemistä, mutta vuoden 2026 YEL-ratkaisuja ei kannata tehdä oletuksella, että vuoden 2028 esitysluonnos toteutuu täsmälleen nykyisessä muodossaan.

Tarkistuslista

• Tarkista oma nykyinen YEL-työtulosi
• Vertaa sitä yritystoimintasi veronalaiseen ansiotuloon
• Huomaa, ettei yrityksen laskutus tai tilille jäävä raha ole sama asia kuin esityksessä tarkoitettu veronalainen ansiotulo
• Mieti, kumpi suunnitelluista YEL-työtulon perusteista voisi sopia omaan tilanteeseesi
• Muista, että valittuun perusteeseen pitäisi esitysluonnoksen mukaan sitoutua kolmeksi vuodeksi
• Huomaa, että aloittavan yrittäjän nykyinen alennus ehdotetaan poistettavaksi
• YEL-vakuuttamisen alaraja säilyisi järjestelmässä
• Muista, että YEL-työtulo vaikuttaa eläkkeen lisäksi myös osaan Kelan etuuksista
• Älä muuta nykyistä YEL-vakuutustasi pelkästään vuoden 2028 lakiluonnoksen perusteella
• Seuraa lopullista hallituksen esitystä ja eduskuntakäsittelyä

Kysymyksiä ja vastauksia

Onko YEL-uudistus jo varma?

Ei. Hallituksen esitysluonnoksen lausuntokierros päättyi 5.8.2026, mutta lakia ei ole vielä annettu eduskunnan hyväksyttäväksi. Esityksen sisältö voi vielä muuttua jatkovalmistelussa ja eduskunnassa.

Milloin uudistus voisi tulla voimaan?

Esitysluonnoksen mukaan pääosa muutoksista tulisi voimaan 1.1.2028. Työtulon uuden määräytymisperusteen valintaa koskeva säännös on tarkoitus saada voimaan jo 1.11.2027.

Ketkä hyötyvät todennäköisimmin?

Uudistuksella tavoitellaan erityisesti pienituloisten yrittäjien maksujen kohtuullistamista. Vaikutusarvion mukaan maksut laskisivat lähes 40 prosentilla yrittäjistä vuoden 2033 tilanteessa nykyiseen järjestelmään verrattuna.

Voivatko maksut myös nousta?

Kyllä. Esitysluonnoksen arvion mukaan vajaalla 20 prosentilla yrittäjistä maksut nousisivat. Nousupaine olisi suurinta silloin, kun nykyinen YEL-työtulo on matala suhteessa yritystoiminnan veronalaiseen ansiotuloon.

Tarkoittaako ansiotulomalli yrityksen liikevaihtoa?

Ei. Esityksessä puhutaan yritystoiminnan veronalaisesta ansiotulosta. Se ei ole sama asia kuin yrityksen liikevaihto, laskutus tai pankkitilille jäävä rahamäärä.

Toimintaohjeet

Jos oma YEL, verotus tai toiminimen talous tuntuu epäselvältä, järkevin seuraava askel on katsoa luvut läpi ennen kuin teet mitään muutoksia.

Vuoden 2028 YEL-uudistus ei vielä muuta vuoden 2026 vakuuttamista. Nyt kannattaa tietää oma nykyinen YEL-työtulo ja yritystoiminnan veronalainen ansiotulo sekä seurata, millaisena hallituksen lopullinen esitys annetaan eduskunnalle.

Hullu maksaa auttaa toiminimiyrittäjiä kirjanpidossa, verotuksessa ja käytännön talousasioissa selkeästi, nopeasti ja henkilökohtaisesti.

Tämä teksti perustuu 11.8.2026 käytettävissä oleviin tietoihin YEL-uudistuksen hallituksen esitysluonnoksesta. Lausuntokierros päättyi 5.8.2026. Lopullinen hallituksen esitys, eduskuntakäsittely, voimaantulo ja yksityiskohdat voivat vielä muuttua.

Lähteet

• Sosiaali- ja terveysministeriö / Valtioneuvosto: YEL-uudistus lausuntokierrokselle
• Valtioneuvosto: Yrittäjän eläkelain uudistus – hankesivu
• Kela: Yrittäjän tulot ja sairausvakuutusmaksut

Lähteet tarkistettu 11.8.2026.