Pitääkö toiminimen kertoa tekoälyn käytöstä? EU AI Act -säännöt 2.8.2026 alkaen

EU:n uusi tekoälyn käyttöä koskeva sääntö ei tarkoita, että jokainen tekoälyn avulla tehty sähköposti, tarjous, somepostaus tai verkkosivun teksti pitäisi merkitä näkyvästi tekoälyllä tehdyksi.

Toiminimiyrittäjälle tärkein raja kulkee siinä, käyttääkö tekoälyä vain apuna vai toimiiko tekoäly itsenäisesti asiakkaan kanssa tai julkaistaanko sen tuottamaa sisältöä ilman todellista ihmisen tekemää tarkistusta.

EU:n tekoälyasetuksen 50 artiklan avoimuusvelvoitteita on sovellettu 2.8.2026 alkaen. Säännöt koskevat muun muassa suoraan ihmisten kanssa keskustelevia AI-järjestelmiä, tekoälyllä tuotetun sisällön teknistä merkitsemistä, deepfake-sisältöjä, tiettyä julkista etua koskevaa AI-tekstiä sekä tunne- ja biometristä tunnistusta.

Lue tiivistelmä

• Tavallinen AI-avusteinen asiakassähköposti ei yleensä tarvitse erillistä merkintää, jos sinä tarkistat ja lähetät viestin itse
• Suoraan ihmisen kanssa keskustelevan AI-järjestelmän tarjoajan pitää suunnitella järjestelmä niin, että käyttäjä saa tietää olevansa tekemisissä tekoälyn kanssa
• Jos käytät yrityksessäsi ulkopuolisen palveluntarjoajan chatbotia tai AI-agenttia, varmista käytännössä, että asiakkaalle tarkoitettu AI-ilmoitus näkyy eikä sitä peitetä
• Tarjoukset, palvelukuvaukset ja somepostaukset eivät automaattisesti tarvitse AI-leimaa vain siksi, että käytit tekoälyä luonnosteluun
• Julkista etua koskevissa teksteissä todellinen ihmisen tekemä sisällöllinen tarkistus ja toimituksellinen vastuu voivat poistaa AI-merkintävelvollisuuden
• Deepfake ei tarkoita kaikkia AI-kuvia, vaan olennaista on, voiko AI:lla tuotettu tai muokattu kuva, ääni tai video näyttää virheellisesti aidolta tai totuudenmukaiselta

1. Mitä AI Act tarkoittaa toiminimiyrittäjälle?

Ei tekoälyleimaa jokaiseen viestiin

EU:n AI Act ei tee tavallisesta tekoälyn käytöstä kiellettyä tai automaattisesti epäilyttävää.

Toiminimiyrittäjälle olennaista on tunnistaa, missä roolissa tekoälyä käytetään.

Ero on käytännössä tämä:

Käytätkö tekoälyä vain omana työkalunasi vai toimiiko tekoäly itsenäisesti asiakkaan tai yleisön kanssa?

Jos tekoäly auttaa sinua kirjoittamaan sähköpostin, tarjouksen tai tekstin verkkosivulle, mutta sinä luet, tarkistat, korjaat ja hyväksyt sisällön itse, asiakas asioi edelleen sinun kanssasi.

Jos taas verkkosivulla oleva AI-järjestelmä käy asiakkaan kanssa itsenäistä keskustelua, kyse on suorasta ihmisen ja tekoälyjärjestelmän vuorovaikutuksesta.

AI Act erottaa lisäksi toisistaan järjestelmän tarjoajan ja järjestelmää ammatillisessa toiminnassaan käyttävän deployerin eli käyttöönottajan. Nämä roolit ovat tärkeitä, koska kaikki 50 artiklan velvollisuudet eivät kohdistu samaan toimijaan.

Tutustu myös toiminimen varautumisen pääoppaaseen: Opas toiminimen yllättäviin tilanteisiin

2. Milloin asiakkaalle pitää kertoa chatbotista?

Varmista, että asiakas tietää puhuvansa AI:lle

AI Actin mukaan suoraan luonnollisen henkilön kanssa keskustelevan AI-järjestelmän tarjoajan pitää suunnitella ja kehittää järjestelmä niin, että henkilö saa tietää olevansa vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa.

Ilmoitus pitää antaa selkeästi viimeistään ensimmäisen vuorovaikutuksen alussa, ellei tilanteesta ole jo muuten ilmeistä, että kyseessä on tekoäly.

Jos toiminimiyrittäjä käyttää yrityksessään valmista ulkopuolisen palveluntarjoajan chatbotia tai AI-agenttia, yrittäjä on yleensä järjestelmän deployer eikä tämän velvollisuuden varsinainen tarjoaja.

Käytännössä yrittäjän kannattaa silti varmistaa, että palveluntarjoajan AI-ilmoitus näkyy asiakkaalle selkeästi eikä sitä poisteta, peitetä tai muuteta harhaanjohtavaksi.

Jos taas kehität AI-järjestelmän itse tai se kehitetään sinulle ja otetaan käyttöön omalla nimelläsi tai tavaramerkilläsi, voit olla myös AI Actissa tarkoitettu järjestelmän tarjoaja.

Hyvä esimerkki:

“Hei, olen tekoälyavustaja. Voin auttaa yleisissä kysymyksissä.”

Huono esimerkki:

“Moi, olen Laura asiakaspalvelusta”, vaikka asiakkaalle vastaa itsenäinen AI-järjestelmä eikä mitään Lauraa ole olemassa.

Tässä kohtaa pienikin läpinäkyvyys säästää suurelta vaivalta. Asiakas saa heti oikean kuvan tilanteesta eikä tekoälyä yritetä naamioida ihmiseksi.

3. Pitääkö AI:lla tehty asiakassähköposti merkitä?

Ei yleensä, jos tarkistat viestin itse

Tavallista AI-avusteista asiakassähköpostia ei yleensä tarvitse merkitä tekoälyllä tehdyksi, jos käytät tekoälyä luonnosteluun ja päätät itse, mitä asiakkaalle lähetetään.

Silloin tekoäly ei käy itsenäisesti keskustelua asiakkaan kanssa. Se toimii taustalla sinun työkalunasi.

Tämä koskee esimerkiksi näitä tilanteita:

• pyydät tekoälyä muotoilemaan vastauksen ystävällisemmäksi
• tiivistät pitkän asiakasviestin selkeämmäksi
• tarkistat kirjoitusvirheitä
• pyydät ehdotuksia tarjouksen rakenteeseen
• luonnostelet vastauksen reklamaatioon ja muokkaat sen itse loppuun.

Raja alkaa muuttua, jos AI-järjestelmä itse päättää vastauksen sisällöstä ja lähettää viestejä asiakkaalle ilman sinun tekemääsi tarkistusta.

Silloin kyse ei enää ole vain kirjoitusavusta.

Turvallinen tapa toimia:

• pyydä tekoälyltä luonnos
• tarkista olennaiset faktat itse
• poista väärät, epäselvät tai liian varmat väitteet
• lisää omaan harkintaasi perustuvat tiedot
• varmista, että vastaus todella sopii juuri kyseisen asiakkaan tilanteeseen
• lähetä viesti vasta, kun pystyt itse seisomaan sen takana.

Tekoäly voi olla hyvä sihteeri. Sen ei kannata olla pimennossa oleva työntekijä, joka puhuu asiakkaillesi sinun puolestasi tai nimissäsi.

4. Entä tarjoukset, palvelukuvaukset ja verkkosivutekstit?

Tekstin luonnostelu ei yleensä edellytä ilmoitusta

Tarjousta, palvelukuvausta tai tavallista verkkosivutekstiä ei yleensä tarvitse merkitä tekoälyllä tehdyksi vain siksi, että olet käyttänyt tekoälyä kirjoitusapuna.

Toiminimiyrittäjä voi käyttää tekoälyä esimerkiksi näin:

• palvelupaketin kuvauksen luonnosteluun
• tarjouksen rakenteen suunnitteluun
• somepostauksen ideointiin
• asiakasohjeen selkeyttämiseen
• usein kysyttyjen kysymysten muotoiluun
• verkkosivun otsikoiden parantamiseen.

Tämä ei vapauta sinua vastuusta.

Jos tekstissä luvataan hintoja, aikatauluja, verohyötyjä, sopimusehtoja tai asiakkaan oikeuksiin vaikuttavia asioita, sinun pitää tarkistaa ne itse.

Erityisen tarkkana kannattaa olla, jos julkaiset sisältöä julkista etua koskevasta aiheesta.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi verotus, talous, terveys, turvallisuus, julkiset tuet, viranomaisasiat tai ihmisten oikeudet.

Tekoälyn käyttämiseen veroasioissa liittyvistä riskeistä voit lukea tarkemmin tästä.

5. Milloin julkinen AI-teksti pitää merkitä?

Ihmisen tekemä todellinen tarkistus on tärkeä poikkeus

AI-järjestelmän deployerin pitää ilmoittaa AI:lla tuotetusta tai muokatusta tekstistä, jos teksti julkaistaan tarkoituksena informoida yleisöä julkista etua koskevasta asiasta.

Säännön soveltuminen edellyttää siis, että teksti:

• julkaistaan
• on tarkoitettu yleisön informoimiseen
• käsittelee julkista etua koskevaa aihetta.

Julkista etua voivat olla esimerkiksi politiikka, julkishallinto, oikeusjärjestelmä, perusoikeudet, turvallisuus, kansanterveys sekä taloudelliset, poliittiset, tieteelliset tai kulttuuriset kehityskulut, joista voidaan käydä julkista keskustelua.

Ihmisen tarkistamaa tekstiä ei tarvitse automaattisesti AI-merkitä

AI-merkintää ei tämän velvollisuuden perusteella tarvita, jos julkaistu teksti on käynyt läpi todellisen ihmisen tekemän sisällöllisen tarkistuksen tai toimituksellisen valvonnan ja julkaisusta kannetaan toimituksellinen vastuu.

Tämä on tärkeä ero.

Pelkkä oikeinkirjoituksen korjaaminen, kieliopin tarkistaminen tai tekstin pikainen vilkaisu ei ole komission ohjeessa tarkoitettua sisällöllistä ihmisen tekemää tarkistusta.

Käytännössä kunnollinen tarkistus tarkoittaa esimerkiksi:

• tarkistat olennaiset faktat
• tarkistat tärkeät lähteet
• arvioit, ovatko lähteet luotettavia
• arvioit, koskeeko tieto juuri Suomea
• korjaat väärät tai epäselvät väitteet
• muutat sisältöä tarvittaessa
• voit myös hylätä AI:n tuottaman tekstin kokonaan
• päätät itse, julkaistaanko sisältö.

Jos tekoäly tekee raakaluonnoksen ja sinä teet todellisen asiantuntevan tarkistuksen, tilanne on aivan eri kuin automaattisessa sisältökoneessa, joka tuottaa ja julkaisee ohjeita ilman ihmistä.

Veroaiheisen AI-raakatekstin automaattinen julkaiseminen olisi vähän kuin heittäisi kuittipinon tuuleen ja toivoisi, että kirjanpito järjestyy itsestään.

6. Mitä ihmisen tekemä tarkistus tarkoittaa?

Pelkkä sisällön vilkaisu ei riitä

Komission ohjeen tarkoittama ihmisen tekemä tarkistus on tarkoituksellinen sisällön arviointi, jonka tekee henkilö, jolla on aiheeseen liittyvää osaamista ja harkintakykyä.

Toimituksellisessa valvonnassa vastuullisella henkilöllä pitää olla todellinen mahdollisuus hyväksyä, muuttaa tai hylätä tekstin sisältö.

Asiallinen tarkistus sisältää esimerkiksi nämä:

• tarkistat olennaiset faktat
• arvioit käytettyjen lähteiden luotettavuuden
• varmistat, ettei teksti lupaa liikaa
• korjaat väärät tai epäselvät kohdat
• muokkaat tekstin omaan tarkoitukseesi sopivaksi
• päätät itse lopullisesta sisällöstä ja julkaisemisesta.

Pelkkä oikeinkirjoituksen, kieliopin tai muun muodollisen seikan tarkistaminen ei ole samanlaista sisällöllistä valvontaa.

Pidä tarvittaessa yksinkertaista luetteloa tärkeimmistä lähteistä ja tekemistäsi korjauksista. Tämä ei tarkoita valtavaa byrokratiakansiota, vaan käytännöllistä tapaa osoittaa, että sisältö on todella tarkistettu.

7. Kuka vastaa AI-sisällön teknisestä merkitsemisestä?

Usein AI-järjestelmän tarjoaja, ei tavallinen käyttäjä

Generatiivisen AI-järjestelmän tarjoajan pitää huolehtia siitä, että järjestelmän tuottama tai manipuloima synteettinen teksti-, kuva-, ääni- ja videosisältö voidaan tunnistaa koneellisesti AI:lla tuotetuksi tai muokatuksi.

Tämä tarkoittaa teknisiä koneellisesti luettavia merkintöjä eikä sitä, että tavallisen toiminimiyrittäjän pitäisi itse lisätä näkyvä vesileima jokaiseen ChatGPT:llä luonnosteltuun tekstiin tai AI-kuvaan.

Säännössä on myös poikkeuksia. Esimerkiksi tavanomainen muokkaaminen, jossa AI-järjestelmä tekee vain standardinomaista käsittelyä eikä olennaisesti muuta sisältöä, voi jäädä teknisen merkintävelvollisuuden ulkopuolelle.

Toiminimiyrittäjän käytännön sääntö:

• älä peitä asiakkaalle tarkoitettua AI-ilmoitusta
• älä yritä saada itsenäistä AI-agenttia esiintymään ihmisenä
• älä julkaise harhaanjohtavaa realistista aineistoa todellisista ihmisistä tai tapahtumista
• älä oleta, että tekninen koneellinen merkintä yksin täyttää näkyvän deepfake-ilmoituksen velvollisuuden.

Tekninen merkintä ja ihmiselle näkyvä ilmoitus ovat siis kaksi eri asiaa.

8. Pitääkö AI-kuva tai video merkitä?

Kaikki AI-kuvat eivät ole syväväärennöksiä

AI Actin deepfake-määritelmä koskee AI:lla tuotettua tai manipuloitua kuva-, ääni- tai videosisältöä, joka muistuttaa olemassa olevaa tai todellisuudessa mahdollista henkilöä, esinettä, paikkaa, yhteisöä tai tapahtumaa ja voisi virheellisesti näyttää aidolta tai totuudenmukaiselta.

Kaikki tekoälykuvat eivät siis automaattisesti ole deepfakeja.

Esimerkkejä erilaisista tilanteista:

• selvästi kuvitteellinen kuvituskuva kuittikasasta: yleensä ei deepfake
• selvästi piirrosmainen tai fantasiamainen yrittäjäkuvitus: yleensä ei deepfake
• realistinen kuva todellisesta henkilöstä tekemässä jotakin, mitä ei ole tapahtunut: voi olla deepfake
• aidolta näyttävä video tunnetusta henkilöstä sanomassa asioita, joita hän ei ole sanonut: tyypillinen deepfake
• realistinen kuva todellisesta liiketilasta tapahtumassa, jota ei ole tapahtunut: voi olla deepfake, jos se näyttää katsojalle aidolta.

Deepfakea käyttävän deployerin pitää tehdä ilmoitus selkeästi viimeistään silloin, kun luonnollinen henkilö altistuu sisällölle ensimmäisen kerran.

Pelkkä kuvatiedostoon piilotettu tekninen metadata ei siis korvaa ihmiselle näkyvää tai kuultavaa ilmoitusta.

Toiminimiyrittäjän kannattaa kysyä:

Voiko tämän kuvan, videon tai äänen yleisö kohtuudella luulla aidoksi tai totuudenmukaiseksi esitykseksi jostakin, joka on olemassa tai voisi oikeasti olla olemassa?

Jos vastaus on kyllä ja sisältö täyttää deepfaken tunnusmerkit, ilmoita sen AI-luonne selkeästi.

Selvästi fiktiivisen, taiteellisen tai kuvitteellisen kuvituksen kohdalla tilanne on toinen.

9. Koskeeko tunne- tai biometrinen tunnistus toiminimeä?

Harvoin, mutta älä ota sitä vahingossa käyttöön

Tunne- ja biometrinen tunnistus vaikuttaa tavalliseen toiminimiyrittäjään yleensä harvoin.

Se voi kuitenkin tulla vastaan, jos käytössä on AI-järjestelmä, joka esimerkiksi analysoi ihmisen kasvoja, ääntä tai muita biometrisiä ominaisuuksia ja pyrkii niiden perusteella tekemään päätelmiä tunnetilasta tai luokittelemaan ihmisiä biometrisesti.

AI Act velvoittaa tällaisia järjestelmiä käyttävän deployerin informoimaan niille altistuvia luonnollisia henkilöitä järjestelmän toiminnasta.

Tunne- ja biometriseen tunnistamiseen liittyy lisäksi muita AI Actin ja tietosuojalainsäädännön rajoituksia.

Esimerkki riskistä:

Videopalaveri- tai myyntityökalu väittää arvioivansa asiakkaan kasvoista tai äänestä, onko hän epävarma, kiinnostunut, stressaantunut tai valmis ostamaan.

Tämä ei ole enää tavallista tekstin luonnostelua.

Useimmille toiminimiyrittäjille helpoin ohje on:

Älä ota käyttöön tunne- tai biometristä tunnistamista ilman, että olet selvittänyt etukäteen järjestelmän laillisuuden ja siihen liittyvät velvollisuudet.

Asiakkaan ostohalun arvaaminen ilmeestä kuulostaa muutenkin enemmän noituudelta kuin hyvältä asiakaspalvelulta.

10. Milloin AI-säännöt ovat voimassa?

Velvoitteita sovelletaan 2.8.2026 alkaen

AI Actin 50 artiklan avoimuusvelvoitteita on sovellettu 2.8.2026 alkaen.

Sääntöjen noudattamista valvovat pääasiassa jäsenvaltioiden kansalliset markkinavalvontaviranomaiset. EU:n AI Officella on tietyissä tilanteissa oma rajatumpi valvontatehtävänsä.

Article 50:n avoimuusvelvoitteiden noudattamista valvoo Suomessa pääosin Traficom.

Tärkeät päivät:

• 20.7.2026: komission lopulliset 50 artiklaa koskevat ohjeet julkaistiin
• 2.8.2026: 50 artiklan avoimuusvelvoitteiden soveltaminen alkoi
• 2.12.2026: rajattu siirtymäaika päättyy ennen 2.8.2026 markkinoille saatettujen tiettyjen generatiivisten AI-järjestelmien 50(2) artiklan teknistä merkintää ja tunnistettavuutta koskevan velvollisuuden osalta.

Ennen 2.8.2026 tuotettua ja jo julkaistua sisältöä ei tarvitse merkitä jälkikäteen pelkästään 50 artiklan vuoksi.

Toiminimiyrittäjän ei kannata tehdä tästä liian vaikeaa. Tunnista kolme asiaa:

1. Toimiiko AI vain sinun taustatyökalunasi?
2. Keskusteleeko AI-järjestelmä itsenäisesti asiakkaan kanssa?
3. Julkaisetko AI:n avulla sisältöä, johon liittyy erillinen ilmoitusvelvollisuus?

Kun nämä ovat selvillä, suurin osa arjen ratkaisuista helpottuu.

11. Mikä on järkevä toimintamalli toiminimiyrittäjälle?

Pidä tekoäly apulaisena, älä väitä sitä ihmiseksi

Järkevin toimintamalli on pitää tekoäly ensisijaisesti apurina eikä piilotettuna asiakaspalvelijana tai automaattisena julkaisijana.

Pieni toiminimiyrittäjä ei yleensä tarvitse raskasta compliance-järjestelmää, mutta muutama selkeä rutiini vähentää riskiä paljon.

Tee näin:

1. Käytä tekoälyä luonnosteluun, tiivistämiseen ja ideointiin
2. Tarkista tärkeät asiakasviestit itse
3. Varmista, että suoraan asiakkaan kanssa keskusteleva AI-järjestelmä kertoo selkeästi olevansa tekoäly silloin, kun AI Act sitä edellyttää
4. Älä julkaise vero-, talous-, laki- tai terveysaiheisia AI-tekstejä ilman todellista sisällöllistä tarkistusta
5. Merkitse deepfake-sisältö näkyvästi
6. Vältä tunne- ja biometristä tunnistusta ilman asiantuntevaa arviota
7. Tee lyhyt sisäinen ohje siitä, miten tekoälyä yrityksessäsi käytetään.

Tässä auttaa Hullu maksaa -tyylinen perusajatus: selkeys voittaa sähläyksen.

Kun päätät etukäteen, missä tekoäly saa auttaa ja mitä ihminen tarkistaa, jokaista viestiä ei tarvitse miettiä alusta asti uudelleen.

Tarkistuslista

• Käytänkö tekoälyä vain taustalla vai toimiiko se asiakkaan kanssa itsenäisesti?
• Jos asiakkaani keskustelee chatbotin kanssa, saako hän tarvittavan AI-ilmoituksen heti ensimmäisen vuorovaikutuksen alussa?
• Olenko itse AI-järjestelmän tarjoaja vai käytänkö ulkopuolisen tarjoajan järjestelmää?
• Tarkistanko tärkeät asiakasviestit ennen lähettämistä?
• Julkaisenko verotus-, talous-, terveys-, laki- tai muuta julkista etua koskevaa sisältöä AI:n avulla?
• Tarkistanko tällaisen sisällön oikeasti vai teenkö vain kieliasun korjauksen?
• Voiko AI-kuva, ääni tai video näyttää virheellisesti aidolta?
• Käytänkö tunne- tai biometristä tunnistusta?
• Onko minulla lyhyt oma toimintatapa tekoälyn käyttöön?

Kysymyksiä ja vastauksia

Pitääkö minun merkitä jokainen ChatGPT:n avulla kirjoitettu sähköposti?

Ei yleensä, jos käytät ChatGPT:tä kirjoitusapuna ja luet, tarkistat, hyväksyt ja lähetät viestin itse.

Silloin asiakas asioi sinun kanssasi eikä suoraan tekoälyjärjestelmän kanssa.

Pitääkö toiminimen verkkosivulle lisätä yleinen AI-maininta?

Ei automaattisesti vain siksi, että olet käyttänyt tekoälyä verkkosivutekstien luonnosteluun.

Jos sivustolla on suoraan asiakkaiden kanssa keskusteleva AI-järjestelmä, järjestelmän tarjoajan pitää huolehtia siitä, että ihmiselle annetaan AI Actin edellyttämä tieto vuorovaikutuksesta tekoälyn kanssa.

Jos käytät ulkopuolisen tarjoajan chatbotia, varmista käytännössä, että tämä ilmoitus toimii ja näkyy asiakkaalle.

Pitääkö AI-kuvat merkitä?

Ei kaikkia.

Selvästi fiktiivinen AI-kuvitus ei automaattisesti ole deepfake. Jos AI:lla tuotettu tai muokattu kuva, ääni tai video muistuttaa todellista tai todellisuudessa mahdollista henkilöä, paikkaa, esinettä, yhteisöä tai tapahtumaa ja voi näyttää virheellisesti aidolta tai totuudenmukaiselta, kyse voi olla deepfakesta.

Pitääkö AI:lla luonnosteltu veroartikkeli merkitä AI-tekstiksi?

Ei automaattisesti.

Jos julkista etua koskeva AI-avusteinen teksti käy läpi aidon ihmisen tekemän sisällöllisen tarkistuksen tai toimituksellisen valvonnan ja julkaisusta kannetaan toimituksellinen vastuu, Artiklan 50 AI-tekstin ilmoitusvelvollisuus ei sovellu siihen samalla tavalla.

Pelkkä oikeinkirjoituksen tai kieliopin tarkistaminen ei kuitenkaan riitä.

Toimintaohjeet

Toimi näin nyt:

1. Tee lista paikoista, joissa käytät tekoälyä yrityksessäsi
2. Erota taustakäyttö ja asiakkaalle näkyvä käyttö toisistaan
3. Selvitä, oletko käyttämäsi järjestelmän tarjoaja vai deployer (käyttöönottaja)
4. Varmista, että asiakkaan kanssa keskusteleva AI-järjestelmä antaa tarvittavan ilmoituksen
5. Tarkista laki-, talous-, vero- ja terveysaiheet itse luotettavista lähteistä
6. Merkitse deepfake-sisällöt näkyvästi
7. Älä anna tekoälyn lähettää asiakkaalle tärkeitä viestejä ilman ihmisen tarkistusta, jos haluat pitää AI:n vain taustalla toimivana apurina
8. Päivitä oma toimintatapasi, kun viranomaisohjeistus tai käyttämäsi AI-palvelu muuttuu.

Tämä kirjoitus on yleinen käytännön katsaus EU:n AI Actin 50 artiklan avoimuusvelvoitteisiin toiminimiyrittäjän näkökulmasta. Se ei ole oikeudellista neuvontaa eikä ratkaise yksittäisen yrityksen velvollisuuksia.

Lähteet ja lisätietoa

• Euroopan komissio: Guidelines on transparency obligations for providers and deployers of AI systems
• Euroopan komissio: Transparency obligations under Article 50 of the AI Act
• Euroopan komissio: Quick Facts – Transparency rules for AI systems
• Traficom: Uudet säännöt vahvistavat luottamusta tekoälyyn Euroopassa

Lähteet tarkistettu 11.8.2026.