Tarkistettu 19.10.2026. Sisältö koskee vuotta 2026.Perustuu eduskunnan käsiteltävänä olevaan YEL-uudistukseen.

Uudistus ei ole vielä voimassa oleva laki.

Hallitus antoi YEL-uudistusta koskevan esityksen HE 245/2026 eduskunnalle 8.10.2026. Esityksen mukaan yrittäjä voisi jatkossa valita, perustuuko hänen YEL-työtulonsa nykyisen kaltaiseen eläkelaitoksen tekemään kokonaisarvioon vai yrittäjän ansiotuloon.

Pääosan muutoksista on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2028, jos eduskunta hyväksyy lakimuutokset.

Muutos voisi helpottaa etenkin osaa pienituloisista ja yksinyrittäjistä. Samalla joidenkin yrittäjien YEL-työtulo ja maksut voisivat nousta, jos heidän nykyinen YEL-työtulonsa on selvästi yritystoiminnan ansiotuloa pienempi.

Jos haluat ymmärtää ensin toiminimiyrittäjän talouden kokonaisuutta, lue myös Opas toiminimen yllättäviin tilanteisiin.

Lue tiivistelmä

Hallitus antoi YEL-uudistusta koskevan esityksen HE 245/2026 eduskunnalle 8.10.2026
Uudistus ei ole vielä hyväksytty laki
Pääosa muutoksista tulisi esityksen mukaan voimaan 1.4.2028
Yrittäjä voisi valita nykyisen kokonaisarvion ja yrittäjän ansiotuloon perustuvan mallin välillä
Valittuun työtuloperusteeseen sitouduttaisiin lähtökohtaisesti kolmeksi vuodeksi
Kokonaisarviomallin vähimmäistaso suhteessa yrittäjän ansiotuloon nousisi asteittain 30 prosentista 50 prosenttiin vuosina 2028–2032
Vaikutusarvion mukaan vuoden 2033 tilanteessa maksut laskisivat lähes 40 prosentilla, pysyisivät ennallaan vajaalla 50 prosentilla ja nousisivat vajaalla 20 prosentilla yrittäjistä
Nykyinen aloittavan yrittäjän YEL-maksualennus ehdotetaan poistettavaksi uusilta yrittäjiltä
Ennen lain voimaantuloa jo myönnetty alennus voisi kuitenkin jatkua
YEL-maksun alaspäin joustamisen enimmäismäärä nousisi nykyisestä 20 prosentista 25 prosenttiin
YEL-vakuuttamisen alaraja säilyisi järjestelmässä
Lopullinen sisältö voi vielä muuttua eduskuntakäsittelyssä

1. Onko myös toiminimiä koskevasta YEL-uudistuksesta 2028 jo lainvoimainen päätös?

Ei vielä lopullisesti

Ei ole.

Uudistus on kuitenkin edennyt huomattavasti pidemmälle kesästä 2026.

Hallitus antoi varsinaisen hallituksen esityksen HE 245/2026 eduskunnalle 8.10.2026. Kyse ei siis enää ole lausuntokierroksella olevasta luonnoksesta.

Eduskunta käsittelee esitystä parhaillaan ja voi vielä muuttaa sen sisältöä.

Jos esitys hyväksytään suunnitellussa muodossa, pääosa muutoksista tulisi voimaan 1.4.2028.

Yrittäjän työtulon määrää ja vahvistamista koskeva sääntely tulisi kuitenkin voimaan jo 1.1.2028, jotta järjestelmän käyttöönottoa voidaan valmistella. Uusia työtuloperusteita sovellettaisiin työtuloihin 1.4.2028 alkaen.

Toiminimiyrittäjän kannalta tärkein asia:

Uudistus on jo eduskunnassa, mutta nykyiset YEL-säännöt ovat edelleen voimassa.

2. Mitä YEL:iin ollaan muuttamassa?

Toiminimiyrittäjälle tulisi valinnanvapaus kahden mallin välillä

Hallituksen esityksen mukaan yrittäjä voisi valita YEL-työtulonsa perusteeksi joko:

eläkelaitoksen tekemän kokonaisarvion eli nykyisen kaltaisen mallin
yrittäjän ansiotulon

Valittuun työtuloperusteeseen sitouduttaisiin lähtökohtaisesti kolmeksi vuodeksi. Sen jälkeen yrittäjä voisi valita työtuloperusteen uudelleen.

Kyse ei siis ole tarkalleen ottaen siitä, paljonko rahaa yrityksen pankkitilille tulee tai paljonko yritystoiminnasta jää todellisuudessa käteen.

Ansiotulomallissa käytettäisiin nimenomaan YEL-vakuutettuun yrittäjätoimintaan liittyvää ansiotuloa.

Mistä ansiotulotieto saataisiin?

Hallituksen esitys muuttui tältä osin kesän esitysluonnoksen jälkeen.

Lähtökohtana olisi käyttää mahdollisimman ajantasaista viranomaistietoa.

Jos yrittäjän yritystoimintaan liittyvä ansiotulo saadaan tulorekisteristä, käytettäisiin ensisijaisesti tulorekisterin tietoja.

Jos tietoa ei ole tulorekisterissä, käytettäisiin viimeksi päättyneessä verotuksessa vahvistettua yrittäjätoiminnan veronalaista ansiotuloa. Ansiotulo-osinkoja ei otettaisi mukaan.

Toiminimiyrittäjän kannalta tällä on erityistä merkitystä.

Toiminimen yritystulon ansiotulo-osuudesta ei tällä hetkellä saada samanlaista reaaliaikaista tietoa tulorekisteristä kuin esimerkiksi osakeyhtiöstä maksetusta palkasta.

Siksi tavallisen toiminimiyrittäjän ansiotulomalli perustuisi käytännössä yleensä viimeksi päättyneen verotuksen tietoihin.

Tämä tarkoittaa samalla sitä, että ansiotulomalli ei reagoi nopeasti toiminimiyrittäjän tulojen äkilliseen muuttumiseen.

3. Mikä nykyisessä YEL:ssä on toiminimiyrittäjän näkökulmasta ongelma?

Maksu ei aina tunnu vastaavan oikeita tuloja

Nykyisessä järjestelmässä YEL-työtulo perustuu yrittäjän työpanoksen arvoon eikä suoraan yritystoiminnasta saatuihin todellisiin tuloihin.

YEL-työtulon pitäisi vastata palkkaa, joka kohtuudella maksettaisiin yhtä ammattitaitoiselle henkilölle saman työn tekemisestä.

Siksi pienituloinen tai vaihtelevasti tienaava yrittäjä voi joutua tilanteeseen, jossa vahvistettu YEL-työtulo tuntuu korkealta suhteessa yritystoiminnasta tosiasiassa saataviin ansioihin.

Erityisen hankalalta tämä voi tuntua silloin, kun yritystoiminta on pientä, osa-aikaista tai tulot vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen.

Uudistuksen tavoitteena on tuoda yrittäjän yritystoiminnasta saamat todelliset ansiotulot nykyistä selvemmin mukaan YEL-työtulon määräytymiseen.

4. Ketkä todennäköisimmin hyötyvät YEL-muutoksesta?

Suurin hyöty näyttäisi kohdistuvan osaan pienituloisista ja yksinyrittäjistä

Hallituksen esityksen vaikutusarvion mukaan YEL-maksut laskisivat vuoden 2033 tilanteessa lähes 40 prosentilla yrittäjistä nykyiseen malliin verrattuna.

Uudistuksella tavoitellaan erityisesti pienituloisten yrittäjien eläkemaksujen kohtuullistamista.

Helpotusta voisi tulla esimerkiksi yrittäjälle, jonka nykyinen kokonaisarvioon perustuva YEL-työtulo on selvästi suurempi kuin hänen yrittäjätoiminnastaan saamansa veronalainen ansiotulo.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisen pienituloisen yrittäjän YEL-maksu automaattisesti pienenisi.

Vaikutus riippuisi esimerkiksi:

nykyisestä YEL-työtulosta
yrittäjän ansiotulosta
valitusta työtuloperusteesta
myöhemmistä ansiotulotarkistuksista
mahdollisesta maksujouston käyttämisestä

Toiminimellä on lisäksi muistettava, että ansiotulomallin tieto voisi tulla viimeksi päättyneestä verotuksesta. Nopeasti muuttuva yritystoiminta ei siis välttämättä heti näkyisi YEL-työtulossa.

5. Ketkä maksavat enemmän?

Osalla yrittäjistä YEL-maksu voisi nousta

Kokonaisarvioon perustuvaan malliin tulisi uusi yhteys yrittäjän ansiotuloihin.

Siirtymäajan jälkeen kokonaisarvioon perustuva YEL-työtulo ei voisi olla alle 50 prosenttia yrittäjän ansiotulosta.

Raja ei kuitenkaan tulisi heti täysimääräisenä voimaan.

Esityksen mukainen vähimmäistaso olisi:

2028: 30 %
2029: 35 %
2030: 40 %
2031: 45 %
2032 alkaen: 50 %

Eläkelaitos tarkistaisi tämän vähimmäistason vuosittain.

Tämä voisi nostaa YEL-työtuloa erityisesti yrittäjällä, jonka nykyinen kokonaisarvioon perustuva työtulo on hyvin matala suhteessa yritystoiminnan ansiotuloihin.

Hallituksen vaikutusarvion mukaan vuoden 2033 tilanteessa YEL-maksut nousisivat vajaalla 20 prosentilla yrittäjistä.

Nousupaine olisi suurinta juuri niillä yrittäjillä, joiden nykyinen kokonaisarvioon perustuva työtulo on pieni suhteessa yrittäjätoiminnan ansiotuloon.

Kaikki eivät näin ollen voittaisi uudistuksessa.

Osalla maksut laskisivat, suurella osalla ne pysyisivät suunnilleen ennallaan ja osalla ne nousisivat.

6. Entä aloittavan yrittäjän alennus ja YEL-maksujousto?

Nykyinen aloittavan yrittäjän alennus ehdotetaan poistettavaksi

Nykyisin aloittava yrittäjä voi saada YEL-maksuun 22 prosentin alennuksen enintään 48 kuukaudeksi.

Hallituksen esityksen mukaan tätä aloittavan yrittäjän alennusta koskeva säännös poistettaisiin.

Lain voimaantulon jälkeen aloittava yrittäjä ei saisi nykyistä erillistä 22 prosentin alennusta.

Jo myönnetyn alennuksen voisi säilyttää

Jos yrittäjälle on myönnetty aloittavan yrittäjän alennus ennen uuden lain voimaantuloa ja alennus on silloin edelleen voimassa, yrittäjä saisi pitää sen ilman erillistä ilmoitusta.

Tähän liittyisi kuitenkin tärkeä rajoitus.

Jos yrittäjä pitää vanhan aloittavan yrittäjän alennuksen, hän ei voisi samaan aikaan:

valita uutta ansiotuloon perustuvaa työtuloperustetta
vaihtaa työtuloperustetta uuden järjestelmän mukaisesti
käyttää uutta pienennetyn tai lisätyn YEL-maksun joustoa

Yrittäjä voisi halutessaan luopua vanhasta alennuksesta, jolloin häneen sovellettaisiin uuden järjestelmän sääntöjä.

YEL-maksua voisi joustaa nykyistä enemmän alaspäin

Nykyisessä järjestelmässä YEL-maksua voi tietyin edellytyksin pienentää tilapäisesti enintään 20 prosenttia.

Hallituksen esityksessä alaspäin jouston enimmäismäärä nousisi 25 prosenttiin.

Maksujousto olisi jatkossa mahdollinen myös aloittaville yrittäjille, joilla ei olisi enää nykyistä erillistä aloittavan yrittäjän alennusta.

Jousto ei kuitenkaan tarkoittaisi samaa asiaa kuin YEL-työtulon pysyvä alentaminen. Maksettu vakuutusmaksu vaikuttaisi myös kyseisen vuoden eläkekarttumaan.

Esityksessä helpotettaisiin lisäksi YEL-vakuutuksen päättämistä vähintään kolmen kuukauden sairauspäiväraha- tai vanhempainrahajakson ajaksi ja vakuutuksen ottamista uudelleen voimaan jakson jälkeen.

7. Muuttuuko YEL-alaraja?

YEL-vakuuttamisen alaraja säilyisi järjestelmässä

Uudistus ei poistaisi YEL-vakuuttamisen vähimmäisrajaa.

YEL-vakuuttamisvelvollisuus arvioitaisiin jatkossakin yrittäjän työpanokseen perustuvan kokonaisarvion perusteella.

Jos yrittäjä valitsisi ansiotuloon perustuvan työtulon, vahvistettu YEL-työtulo ei voisi jäädä vakuuttamisvelvollisuuden alarajaa pienemmäksi silloin, kun yrittäjä kuuluu YEL-vakuuttamisen piiriin.

Vuonna 2026 YEL-vakuuttamisen alaraja on 9 423,09 euroa vuodessa.

Vuoden 2028 euromääräinen raja määräytyy aikanaan kyseisen vuoden tason mukaan.

Uudistus ei siis tarkoittaisi sitä, että YEL-vakuuttamisvelvollisuus määräytyisi tulevaisuudessa pelkästään toiminimen liikevaihdon, voiton tai yrittäjän todellisen rahatulon perusteella.

8. Mitä uudistus maksaa valtiolle?

Valtion rahoitusosuus kasvaisi aluksi noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa

Hallituksen esityksen vaikutusarvion mukaan YEL-järjestelmän valtionosuus kasvaisi lyhyellä aikavälillä noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa.

Syynä on ennen kaikkea se, että monen yrittäjän YEL-työtulo ja siten vakuutusmaksut voisivat uudistuksen vuoksi pienentyä ennen kuin vastaava vaikutus näkyy eläkemenoissa.

Pitkällä aikavälillä valtionosuuden arvioidaan pienenevän uudistuksen seurauksena.

YEL-työtulo ei vaikuta kuitenkaan vain vanhuuseläkkeeseen.

Se vaikuttaa myös muuhun yrittäjän sosiaaliturvaan, kuten esimerkiksi sairaus- ja vanhempainpäivärahojen määräytymiseen.

Siksi pienempi YEL-maksu ei ole pelkästään säästöä.

Samalla kannattaa ymmärtää, mitä pienempi YEL-työtulo tarkoittaa omalle eläke- ja sosiaaliturvalle.

9. Mikä on tärkein johtopäätös toiminimiyrittäjälle?

Uudistus voi pienentää osan maksuja ja nostaa toisten

YEL-uudistuksen vaikutukset eivät olisi kaikille yrittäjille samanlaiset.

Hallituksen esityksen vaikutusarvion mukaan vuoden 2033 tilanteessa nykyiseen järjestelmään verrattuna:

lähes 40 prosentilla yrittäjistä maksut laskisivat
vajaalla 50 prosentilla maksut pysyisivät suunnilleen ennallaan
vajaalla 20 prosentilla maksut nousisivat

Uudistuksella tavoitellaan etenkin pienituloisten yrittäjien maksujen kohtuullistamista.

Toisaalta yrittäjällä, jonka nykyinen YEL-työtulo on huomattavan pieni suhteessa yritystoiminnasta saatavaan ansiotuloon, työtulo ja YEL-maksu voisivat nousta.

Toiminimiyrittäjälle merkittävä yksityiskohta on myös se, että ansiotulomallissa käytettävä tieto tulisi ainakin nykyisellä tietopohjalla yleensä viimeksi päättyneestä verotuksesta.

Siksi ansiotulomalli ei välttämättä seuraa nopeasti toiminimen juuri tämänhetkistä taloudellista tilannetta.

Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että lakia ei ole vielä hyväksytty.

Tässä vaiheessa vuoden 2026 YEL-ratkaisuja ei kannata tehdä sillä oletuksella, että vuoden 2028 esitys toteutuu täsmälleen nykyisessä muodossaan.

Tarkistuslista

Tarkista oma nykyinen YEL-työtulosi
Vertaa sitä yritystoimintasi veronalaiseen ansiotuloon
Muista, ettei yrityksen laskutus tai tilille jäävä raha ole sama asia kuin esityksessä tarkoitettu yrittäjän ansiotulo
Mieti, kumpi suunnitelluista YEL-työtuloperusteista voisi sopia omaan tilanteeseesi
Muista, että toiminimellä ansiotulomalli voisi käytännössä perustua viimeksi päättyneen verotuksen tietoihin
Muista, että valittuun työtuloperusteeseen pitäisi lähtökohtaisesti sitoutua kolmeksi vuodeksi
Huomaa, että kokonaisarviomallin ansiotuloon sidottu vähimmäistaso nousisi asteittain 30 prosentista 50 prosenttiin
Huomaa, että uusilta yrittäjiltä nykyinen aloittavan yrittäjän alennus ehdotetaan poistettavaksi
Jos nykyinen aloittavan yrittäjän alennuksesi olisi vielä voimassa uudistuksen tullessa voimaan, selvitä aikanaan, kannattaako alennus säilyttää vai siirtyä uuden järjestelmän mukaisiin vaihtoehtoihin
YEL-vakuuttamisen alaraja säilyisi järjestelmässä
Muista, että YEL-työtulo vaikuttaa eläkkeen lisäksi myös osaan Kelan etuuksista
Älä muuta nykyistä YEL-vakuutustasi pelkästään vuoden 2028 lakiesityksen perusteella
Seuraa eduskuntakäsittelyä ja lopullista lakia

Kysymyksiä ja vastauksia

Onko YEL-uudistus jo varma?

Ei.

Hallitus antoi YEL-uudistusta koskevan esityksen HE 245/2026 eduskunnalle 8.10.2026, mutta eduskunta ei ole vielä hyväksynyt lakia.

Esityksen sisältö voi vielä muuttua eduskuntakäsittelyssä.

Milloin uudistus voisi tulla voimaan?

Hallituksen esityksen mukaan pääosa uudistuksesta tulisi voimaan 1.4.2028.

Työtulon määrää ja vahvistamista koskeva sääntely tulisi voimaan jo 1.1.2028, mutta uusia työtuloperusteita sovellettaisiin työtuloon 1.4.2028 alkaen.

Ketkä hyötyvät todennäköisimmin?

Uudistuksella tavoitellaan erityisesti pienituloisten yrittäjien maksujen kohtuullistamista.

Vaikutusarvion mukaan maksut laskisivat lähes 40 prosentilla yrittäjistä vuoden 2033 tilanteessa nykyiseen järjestelmään verrattuna.

Yksittäisen yrittäjän vaikutus riippuu kuitenkin nykyisestä YEL-työtulosta, yrittäjän ansiotulosta ja valitusta työtuloperusteesta.

Voivatko maksut myös nousta?

Kyllä.

Vaikutusarvion mukaan vajaalla 20 prosentilla yrittäjistä maksut nousisivat.

Nousupaine olisi suurinta silloin, kun nykyinen kokonaisarvioon perustuva YEL-työtulo on matala suhteessa yrittäjän ansiotuloon.

Tarkoittaako ansiotulomalli yrityksen liikevaihtoa?

Ei.

Esityksessä puhutaan yrittäjätoimintaan liittyvästä veronalaisesta ansiotulosta.

Se ei ole sama asia kuin yrityksen liikevaihto, laskutus, pankkitilille tuleva raha tai yrityksen koko voitto.

Saadaanko toiminimen ansiotulo tulorekisteristä?

Tavallisesti ei.

Nykyisen tietopohjan perusteella toiminimen yritystulon ansiotulo-osuutta ei saada tulorekisteristä samalla tavalla kuin esimerkiksi osakeyhtiön yrittäjälle maksamaa palkkaa.

Siksi toiminimiyrittäjän ansiotulomallissa käytettäisiin käytännössä yleensä viimeksi päättyneen verotuksen tietoja.

Poistuuko aloittavan yrittäjän alennus?

Hallituksen esityksen mukaan uusille yrittäjille ei enää lain voimaantulon jälkeen myönnettäisi nykyistä 22 prosentin aloittavan yrittäjän alennusta.

Ennen lain voimaantuloa jo myönnetyn ja edelleen voimassa olevan alennuksen voisi kuitenkin pitää.

Alennuksen pitäminen rajoittaisi samalla uuden järjestelmän työtuloperusteen valintaa ja maksujoustojen käyttämistä.

Toimintaohjeet

Jos oma YEL, verotus tai toiminimen talous tuntuu epäselvältä, järkevin seuraava askel on katsoa omat lukusi läpi ennen kuin teet mitään muutoksia.

Vuoden 2028 YEL-uudistus ei muuta vuoden 2026 vakuuttamista.

Nyt kannattaa kuitenkin tietää:

oma nykyinen YEL-työtulo
yritystoiminnan veronalainen ansiotulo
miten suuri ero näiden välillä on
millä tavalla ansiotulomalli tai kokonaisarviomalli voisi vaikuttaa omaan tilanteeseen, jos esitys hyväksytään

Hullu maksaa auttaa toiminimiyrittäjiä kirjanpidossa, verotuksessa ja käytännön talousasioissa selkeästi, nopeasti ja henkilökohtaisesti.

Tämä teksti perustuu 19.10.2026 käytettävissä oleviin tietoihin hallituksen esityksestä HE 245/2026. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 8.10.2026. Uudistus ei ole vielä voimassa oleva laki, ja esityksen sisältö voi muuttua eduskuntakäsittelyn aikana.

Lähteet

Lähteet tarkistettu 19.10.2026.

YEL-uudistus 2028: Toiminimellä osa pienituloisista hyötyy, osa maksaa enemmän