Ennakkovero on liian suuri tai liian pieni – mitä tehdä?

Ennakkoveropäätöksessä lukee yksi summa.

Toiminimen todellisuus näyttää jotain aivan muuta.

Tuloja tuli enemmän kuin ajattelit.

Yksi iso asiakas lähti.

Sait uuden projektin.

Kulut nousivat.

Pidit kaksi kuukautta vapaata.

Tai vuosi vain päätti kulkea aivan eri suuntaan kuin tammikuussa näytti.

Silloin ennakkovero voi olla liian suuri tai liian pieni.

Se ei ole mitenkään poikkeuksellista.

Ennakkovero perustuu arvioon verotettavasta tulosta. Verohallintokin ohjeistaa seuraamaan vuoden aikana, kuinka hyvin arvio toteutuu, ja hakemaan ennakkoveroon muutosta, jos tulos näyttää poikkeavan arviosta. Muutosta voi hakea useamman kerran vuoden aikana.

Ennakkoveron tarkoitus ei siis ole ennustaa yrityksesi tulevaisuutta täydellisesti.

Onneksi, koska muuten OmaVeron yhteydessä pitäisi ilmeisesti tarjota myös kristallipallo, ja se vasta valehtelisikin.

Ennakkovero on arvio, ei ennustus

Vuoden alussa voit arvioida yrityksen tuloksen mahdollisimman järkevästi.

Mutta et voi tietää kaikkea.

Toiminimen tulos voi muuttua esimerkiksi siksi, että:

• laskutus kasvaa tai pienenee
• asiakkaita tulee tai lähtee
• työmäärä muuttuu
• sairastut
• pidät enemmän vapaata
• teet suuren hankinnan
• yrityksen kulut muuttuvat
• aloitat uuden palvelun
• lopetat jonkin toiminnan
• saat odottamattoman suuren projektin.

Siksi ennakkoveron muuttaminen kesken vuoden ei tarkoita, että alkuperäinen arvio olisi ollut huono.

Tilanne on voinut yksinkertaisesti muuttua.

Ja joskus alkuperäinen arvio oli väärä.

Sekään ei ole erityisen dramaattista.

Sitä varten ennakkoveroa voi muuttaa.

Mistä tiedät, onko toiminimen ennakkovero liian suuri tai liian pieni?

Oleellista on arvioida yrityksen verotettavaa tulosta koko vuodelta.

Käytännössä voit katsoa:

• paljonko toimimesi on tähän mennessä tuottanut
• paljonko loppuvuodelta on realistisesti odotettavissa tuloja
• millaisia yrityksen kuluja loppuvuonna vielä tulee
• onko tiedossa suurempia hankintoja tai muita muutoksia
• paljonko ennakkoveroa on jo määrätty ja maksettu.

Ennakkoveron määrä perustuu arvioituun verotettavaan tuloon, ja jos arvio muuttuu, ennakkoveroon voidaan hakea muutosta OmaVerossa.

Esimerkki: toiminimen tulos kasvaakin yllättävästi

Arvioit alkuvuonna yrityksen tulokseksi 25 000 euroa.

Syksyllä huomaat, että vuosi on mennyt odotettua paremmin ja tulos näyttääkin nousevan noin 35 000 euroon.

Ennakkoverosi voi olla liian pieni.

Voit tehdä uuden tulosarvion ja hakea ennakkoveroon muutosta.

Esimerkki: tulos jääkin odotettua pienemmäksi

Alkuvuoden arviosi oli 30 000 euroa.

Kesällä merkittävä asiakas lähtee ja loppuvuoden laskutus jää selvästi suunniteltua pienemmäksi.

Tulos näyttää jäävän 20 000 euroon.

Ennakkoveroa voi silloin olla turha maksaa vanhan arvion mukaan.

Jos määrätty ennakkovero on liian suuri, siihen pitää hakea muutosta. Verohallinto nimenomaan ohjeistaa, ettei jo määrättyä ennakkoveroa pidä vain omin päin jättää maksamatta tai maksaa pienempänä.

Ennakkoveroa ei tarvitse tarkistaa joka kuukausi

Tästä pääsemmekin asiaan, jossa ihmiset ovat hyvin erilaisia.

Yksi yrittäjä seuraa tulostaan jatkuvasti.

Toinen tarkistaa toiminimensä ennakkoveron pari kertaa vuodessa.

Kolmas katsoo asiaa vasta loppuvuodesta.

Neljäs kysyy kirjanpitäjältään ennakkoverosta viisi kertaa vuoden aikana.

Viides ei kysy koskaan, koska hoitaa koko asian itse.

Ennakkoveron seuraamiseenkaan ei ole yhtä oikeaa tapaa.

Oleellisempaa on, että oma tapa toimii.

Aktiivinen seuraaja

Seuraa toiminimen tulosta säännöllisesti ja muuttaa ennakkoveroa aina, kun arvio muuttuu olennaisesti.

Tämä sopii hyvin ihmiselle, joka muutenkin seuraa yrityksensä numeroita ja haluaa pitää verot mahdollisimman tarkasti oikealla tasolla.

Pari kertaa vuodessa tarkistava

Katsoo tilanteen esimerkiksi kesällä ja uudelleen loppuvuodesta.

Monelle pienelle toiminimelle tämä voi olla aivan riittävää.

Vuoden lopun tarkistaja

Pitää ennakkoveron vuoden aikana suurin piirtein sopivana ja katsoo tilanteen tarkemmin vasta loppuvuodesta, kun koko vuoden tuloksesta tiedetään enemmän.

Kirjanpitäjältä kysyvä

Ei halua tehdä verolaskelmia itse.

Kirjanpitäjä katsoo kirjanpidon tilanteen ja arvioi, kannattaako ennakkoveroa muuttaa.

Sekin on täysin pätevä tapa hoitaa asia.

Toiminimiyrittäjän ei tarvitse harrastaa ennakkoverolaskelmia vain todistaakseen olevansa oikea yrittäjä.

Mitä jos ennakkovero on liian suuri?

Jos ennakkovero perustuu liian suureen tulosarvioon, voit hakea siihen muutosta.

Silloin loppuvuoden ennakkoverot voivat pienentyä tai niitä voidaan tilanteesta riippuen poistaa.

Hakemus tehdään OmaVerossa kohdasta Verokortit ja ennakkovero, josta voit valita oikean verovuoden ja hakea ennakkoveron muutosta.

Tässä tulee kuitenkin vastaan kiinnostavampi kysymys:

Haluatko edes pienentää toiminimesi ennakkoveroa?

Matemaattinen vastaus ja ihmisen vastaus eivät aina ole sama asia.

“En halua lainata Verohallinnolle rahaa”

Jotkut yrittäjät haluavat maksaa veroa mahdollisimman lähellä todellista tarvetta.

Ajatus on yksinkertainen:

Miksi antaisin rahat Verohallinnolle aikaisemmin kuin minun tarvitsee?

Jos ennakkoveroa maksaa selvästi liikaa, raha ei ole enää yrittäjän omassa käytössä.

Vuonna 2026 henkilöasiakkaan veronpalautukselle maksettava hyvityskorko on 0,5 prosenttia.

Kyseessä ei siis ole erityisen tuottoisa tapa säilyttää ylimääräistä rahaa.

Tällainen yrittäjä voi haluta:

• pitää ennakkoveron mahdollisimman lähellä omaa realistista arviota
• säilyttää ylimääräisen rahan itse
• tarkistaa tilanteen uudelleen loppuvuodesta
• maksaa tarvittaessa lisäennakkoa myöhemmin.

Jos oma kassanhallinta toimii, tässä ajattelussa ei ole mitään kummallista.

“Maksan mieluummin vähän liikaa kuin saan mätkyt”

Sitten on täysin vastakkainen ihminen.

Hän katsoo asiaa näin:

Maksan mieluummin vähän liikaa etukäteen kuin saan myöhemmin suuren jäännösveron.

Sekin voi olla aivan järkevä ratkaisu.

Jos hieman yläkanttiin arvioitu toiminimen ennakkovero ei aiheuta ongelmia yrityksen kassalle ja se vähentää yrittäjän stressiä, kaikkea ei tarvitse optimoida viimeiseen korkosenttiin.

Veronpalautuksen saaminen ei välttämättä ole taloudellisesti tehokkain mahdollinen tapa käyttää rahaa.

Mutta taloudellisesti tehokkain ratkaisu ei aina ole ihmiselle käytännössä paras ratkaisu.

Mielenrauhallakin on arvo.

“Jos raha näkyy tilillä, käytän sen”

Sitten päästään yrittäjään, jolle liian pieni ennakkovero voi olla oikeasti huono idea.

Ei siksi, että verosäännöt olisivat erilaiset.

Vaan siksi, että ihminen on.

Jos kaikki yrityksen tilillä näkyvä raha alkaa vähitellen tuntua käytettävissä olevalta rahalta, verojen siirtäminen mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen voi päättyä ikävästi.

Vuoden lopussa pitäisi löytyä esimerkiksi 6 000 euroa veroihin.

Tilillä on 917 euroa.

Mutta on sentään uusi tietokone, lomamatka ja kolme yrityshankintaa, joista ainakin kahden piti kuulemma maksaa itsensä takaisin.

Tällaiselle yrittäjälle hieman reilu ennakkovero voi toimia käytännössä eräänlaisena pakkosäästämisenä.

Toinen vaihtoehto on pitää toiminimen verorahat erillään muista rahoista esimerkiksi omalla tilillään.

Oleellinen asia on tuntea itsensä.

Täydellinen verosuunnitelma ei auta paljon, jos rahat eivät ole enää olemassa silloin, kun vero pitää maksaa.

“En uskalla käyttää yrityksen tililtä mitään, koska veroja tulee kuitenkin”

Toisessa ääripäässä on yrittäjä, jonka toiminimen tilillä voi olla runsaastikin rahaa.

Mutta hän ei uskalla käyttää sitä.

Paljonko tästä kuuluu veroihin?

Voinko nostaa mitään?

Tuleeko ensi vuonna valtavat mätkyt?

Entä ALV?

Entä ennakkovero?

Entä jos olen laskenut kaiken väärin?

Silloin ongelma ei välttämättä ole liian suuri tai pieni ennakkovero.

Ongelma on se, ettei yrittäjä tiedä, paljonko rahasta pitää oikeasti varata veroihin.

Tässä ennakkoveron tarkistamisesta voi olla yllättävän paljon hyötyä.

Kun yrityksen tuloksesta tehdään realistinen arvio ja verojen määrä arvioidaan sen perusteella, kaikkea tilillä olevaa rahaa ei tarvitse kohdella Verohallinnon omaisuutena.

Taloudenhallinnan tarkoitus ei ole vain estää rahojen loppumista.

Sen pitäisi myös kertoa, mitä rahaa oikeasti voi käyttää.

Mitä jos ennakkovero on liian pieni?

Jos toiminimen tulos näyttää nousevan arvioitua suuremmaksi, voit hakea ennakkoveron korottamista vuoden aikana.

Ennakkoveroon voi hakea muutosta useamman kerran vuodessa.

Mutta vuoden aikana tehtävä ennakkoveron korotus ei ole ainoa mahdollisuus.

Jos vasta loppuvuodesta tai vuoden päätyttyä huomaat maksaneesi liian vähän ennakkoveroa, voit täydentää veroja lisäennakolla.

Ja tässä tulee yksi varsin hyödyllinen tammikuun erityispiirre.

Lisäennakko tammikuussa – puuttuvaa veroa voi vielä maksaa ilman huojennettua viivästyskorkoa

Luonnollinen henkilö, myös toiminimiyrittäjä, voi maksaa lisäennakkoa verovuotta seuraavan tammikuun ajan ilman huojennettua viivästyskorkoa.

Esimerkiksi jos vuoden 2026 aikana maksetut ennakkoverot näyttävät jääneen liian pieniksi, tilannetta voidaan tarkistaa vuoden päätyttyä ja lisäennakkoa maksaa tammikuussa 2027 ilman huojennettua viivästyskorkoa.

Lisäennakkoa pitää hakea ennen maksamista, jotta maksu kohdistuu oikein.

Tämä voi olla käytännöllinen tapa etenkin silloin, kun toiminimen tulos vaihtelee paljon.

Joulukuun lopussa koko vuoden tulos on hieman helpompi arvioida kuin tammikuun alussa yksitoista kuukautta aikaisemmin.

Yllättävää kyllä.

Kannattaako verorahat pitää itse tammikuuhun asti?

Tässä vaiheessa joku yrittäjä alkaa väistämättä laskea:

Jos voin maksaa lisäennakon tammikuussa ilman korkoa, miksi maksaisin rahat aikaisemmin?

Kysymys on täysin aiheellinen.

Jos tiedät tarvitsevasi rahat myöhemmin veroihin, voit siihen asti pitää ne omassa hallinnassasi.

Siinä voi olla taloudellinen hyöty.

Mutta hyöty riippuu siitä, mitä rahoilla sillä välin teet.

Voisiko verorahat laittaa tuottamaan korkoa?

Jos raha tarvitaan muutaman kuukauden kuluttua varmasti veroihin, yksi vaihtoehto on pitää se paikassa, jossa:

• raha on nopeasti käytettävissä
• pääoman eli sijoitetun rahan arvonvaihtelu on hyvin vähäistä tai sitä ei käytännössä ole
• rahalle saa mahdollisesti jonkin verran korkoa.

Silloin tarkoituksena ei ole tehdä verorahoilla sijoitusuraa.

Tarkoituksena on lähinnä pitää raha omassa hallinnassa siihen asti, kun sitä tarvitaan.

Entä jos sijoitat toiminimen verorahat osakkeisiin?

Tämä on jo toinen asia.

Osakkeissa tai muussa arvossa voimakkaasti vaihtelevassa sijoituksessa voit saada muutamassa kuukaudessa hyvän tuoton.

Sijoittamasi rahat voivat myös tuottaa tappiota.

Sijoituksen arvo voi olla alempana juuri silloin, kun rahat pitää ottaa käyttöön. Sijoitustuotteiden soveltuvuudessa sijoitusaika ja tiedossa oleva rahantarve ovat olennaisia, ja myös vähäriskisemmiksi miellettyihin rahastoihin voi liittyä arvonlaskun mahdollisuus.

Jos verojen maksamiseen tarvitaan tammikuussa varmasti 8 000 euroa, osakemarkkinat eivät lupaa toimittaa juuri silloin 8 000 euroa takaisin.

Verohallinto ei myöskään siirrä eräpäivää siksi, että markkinoilla sattui huono kuukausi.

Tässä on siis hyvä erottaa toisistaan:

rahojen pitäminen tuottamassa pienellä riskillä

ja

Sijoitusriskin ottaminen verojen maksamiseen tarvittavalla rahalla.

Mitä varmemmin rahat tarvitaan tiettynä päivänä lähitulevaisuudessa, sitä tärkeämpää on ymmärtää sijoituksen mahdollinen arvonvaihtelu.

Entä jos annat puuttuvan veron siirtyä jäännösveroksi?

Sekin on mahdollista.

Jos vuoden aikana on maksettu liian vähän veroja, puuttuva määrä tulee myöhemmin maksettavaksi jäännösverona eli tuttavallisemmin mätkyinä. Verohallinnon jäännösvero-ohje koskee myös liikkeen- ja ammatinharjoittajia.

Jäännösvero ei siis automaattisesti tarkoita, että jotain hirvittävää olisi tapahtunut.

Yrityksen tulos on voinut yksinkertaisesti olla arvioitua parempi.

Toiminimen ennakkoveroa ei ehkä enää loppuvuodesta muutettu.

Tai yrittäjä on tietoisesti päättänyt maksaa puuttuvan osuuden myöhemmin.

Vuonna 2026 jäännösverolle laskettava huojennettu viivästyskorko on 4,5 prosenttia. Verohallinto vähentää laskettavasta huojennetusta viivästyskorosta 20 euroa.

Jos tiedät jo vuoden päätyttyä, että lisämaksu on tarpeen, kannattaa vähintäänkin verrata tammikuussa maksettavaa korotonta lisäennakkoa ja myöhemmin tulevaa jäännösveroa.

“Minä maksan mieluummin myöhemmin korkoineen”

Tällaisiakin yrittäjiä on.

He eivät erityisemmin pelkää jäännösveroa.

He saattavat ajatella, että raha on siihen saakka hyödyllisempi yrityksen omassa käytössä ja hyväksyä myöhemmin tulevan korkokulun.

Tämä voi olla tietoinen kassanhallintapäätös.

Mutta siinä pitää ymmärtää, minkä koron hyväksyy ja mistä tilanteesta puhutaan.

Jäännösveron huojennettu viivästyskorko on eri asia kuin jo erääntyneen veron maksaminen myöhässä.

Jo erääntyneen veron tarkoituksella myöhässä maksaminen on eri asia

Tämä kannattaa erottaa kokonaan ennakkoveron arvioimisesta, lisäennakosta ja jäännösverosta.

Jos ennakkovero on jo määrätty ja sen eräpäivä menee ohi, vero on myöhässä.

Vuonna 2026 tavallinen viivästyskorko on muille veroille kuin perintöverolle 9,5 prosenttia, ja sitä lasketaan eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään.

Joku yrittäjä voi silti päättää tehdä näin esimerkiksi tilapäisen kassavajeen vuoksi.

Mutta silloin ei enää puhuta siitä, että ennakkoveroa “optimoidaan”.

Puhutaan erääntyneen veron rahoittamisesta viivästyskorolla.

Eikä 9,5 prosentin vuosikorkoa kannata vahingossa kuvitella ilmaiseksi maksuajaksi.

Jäännösvero ei ole moraalinen epäonnistuminen

Mätkyihin liittyy edelleen hieman merkillinen tunnelataus.

Veronpalautus tuntuu voitolta.

Jäännösvero tuntuu tappiolta.

Vaikka molemmat voivat syntyä vain siitä, kuinka paljon veroa on maksettu ennakkoon suhteessa lopulliseen veron määrään.

Jos olet maksanut liian vähän etukäteen, maksat puuttuvan osan myöhemmin.

Jos olet maksanut liikaa, saat ylimääräisen takaisin.

Toki korkojen, kassavirran ja oman taloudenhallinnan kannalta erolla on merkitystä.

Mutta jäännösvero ei itsessään tarkoita, että yritystä olisi hoidettu huonosti.

Joskus se voi syntyä jopa siitä mukavasta ongelmasta, että toiminimi teki enemmän tulosta kuin odotit.

Milloin toiminimen ennakkoveroa kannattaa muuttaa?

Yhtä oikeaa tarkistusväliä ei ole.

Hyvä käytännön hetki tarkistaa ennakkoveroa on silloin, kun yrityksessä tapahtuu jotain, mikä muuttaa koko vuoden tulosarviota olennaisesti.

Esimerkiksi:

• saat merkittävän uuden asiakkaan
• suuri asiakas lähtee
• laskutuksesi muuttuu selvästi
• vähennät työntekoa
• pidät pidemmän vapaan
• sairastut
• teet suuren hankinnan
• yritystoiminta kasvaa
• yritystoiminta pienenee.

Vuoden loppupuolella tilannetta kannattaa usein joka tapauksessa vilkaista.

Silloin loppuvuodesta on jo huomattavasti enemmän tietoa kuin alkuvuoden ennusteessa.

Pitäisikö ennakkoverosta kysyä kirjanpitäjältä?

Riippuu täysin yrittäjästä.

Jos ymmärrät toiminimesi tuloksen, osaat arvioida loppuvuoden ja haluat hoitaa ennakkoveron itse, voit aivan hyvin tehdä niin.

Kirjanpitäjää ei tarvitse palkata avaamaan OmaVeroa puolestasi vain siksi, että kyse on veroista.

Toisaalta kirjanpitäjästä voi olla paljon hyötyä, jos:

• et tiedä, mikä yrityksesi verotettava tulos tällä hetkellä on
• tulos vaihtelee voimakkaasti
• ennakkoveron laskeminen stressaa
• et tiedä, paljonko rahaa kannattaa jättää veroihin
• haluat arvion siitä, pitäisikö ennakkoveroa nostaa tai laskea
• haluat loppuvuodesta tarkistaa, paljonko puuttuvaa veroa voisi vielä tulla
• haluat arvioida lisäennakon tarvetta.

Joku tarvitsee tätä kerran vuodessa.

Joku muutaman kerran.

Joku kysyy ennakkoverosta viisi kertaa vuodessa.

Jos yrityksen tulos muuttuu paljon, siihen voi olla ihan järkevä syy.

Ja joskus viides kysymys ei enää johdu numeroista vaan siitä, että yrittäjä haluaa kuulla vielä kerran:

“Onhan minulla nyt varmasti riittävästi rahaa veroihin?”

Sekin on taloudenhallintaa.

Numeroiden lisäksi siinä hallitaan epävarmuutta.

Kirjanpitäjälle ei tarvitse ulkoistaa koko ennakkoveroa

Tässäkään ainoat vaihtoehdot eivät ole:

Teen kaiken itse

tai

Kirjanpitäjä tekee kaiken.

Voit esimerkiksi arvioida toiminimen ennakkoveron itse alkuvuonna.

Kesällä et tee mitään, koska tilanteessa ei ole tapahtunut olennaista muutosta.

Syksyllä pyydät kirjanpitäjää katsomaan, näyttääkö ennakkovero vielä järkevältä.

Tammikuussa tarkistatte tarvittaessa, tarvitaanko lisäennakkoa.

Tai hoidat kaiken itse.

Tai annat kirjanpitäjän seurata asiaa.

Apua voi hankkia juuri sen verran kuin tarvitsee.

Millainen ennakkoverostrategia sopii sinulle?

Ihmiset suhtautuvat rahaan ja veroihin eri tavalla.

Siksi yksi tapa ei sovi kaikille.

Maksa ennakkoveroa mieluummin hieman yläkanttiin, jos:

• jäännösvero stressaa sinua paljon
• käytät helposti tilillä olevan ylimääräisen rahan
• haluat mahdollisimman varman tunteen siitä, että verot on hoidettu
• hieman suurempi ennakkovero ei aiheuta ongelmia yrityksen kassalle.

Et ehkä optimoi jokaista mahdollista korkoeuroa.

Mutta saatat nukkua paremmin.

Sekin on tärkeää.

Pidä ennakkovero mahdollisimman lähellä todellista arviota, jos:

• seuraat yrityksesi taloutta aktiivisesti
• kassanhallintasi on kunnossa
• haluat pitää ylimääräisen rahan omassa käytössäsi
• et halua maksaa veroa tarpeettoman aikaisin.

Silloin ennakkoveroa kannattaa myös tarkistaa, jos tulosennuste muuttuu merkittävästi.

Tarkista tilanne loppuvuodesta ja hyödynnä tarvittaessa lisäennakkoa, jos:

• yrityksesi tulos vaihtelee paljon
• et halua muuttaa ennakkoveroa jatkuvasti
• haluat odottaa, että vuoden tulos on paremmin tiedossa
• pystyt pitämään veroihin tarvittavat rahat tallessa siihen asti.

Luonnollisen henkilön (tarkoittaa ihmistä) tammikuun koroton lisäennakon maksumahdollisuus tekee tästä varsin käyttökelpoisen vaihtoehdon.

Pyydä kirjanpitäjää tarkistamaan tilanne, jos:

• et halua arvioida verotettavaa tulosta itse
• et tiedä, paljonko yrityksesi oikeasti tekee tulosta
• haluat varmistaa verovarauksen määrän
• ennakkoverot pyörivät mielessä jatkuvasti.

Asiantuntijalta voi ostaa myös mielenrauhaa.

Siinä ei ole mitään taloudellisesti kummallista, jos vaihtoehtona on käyttää itse tuntikausia saman asian murehtimiseen.

Hyvä ennakkovero ei ole välttämättä mahdollisimman tarkka ennakkovero

Jos yrityksen lopullinen verotettava tulos olisi tiedossa jo vuoden ensimmäisenä päivänä, ennakkoveron voisi laskea kerralla täydellisesti.

Mutta silloin kyse ei enää olisi ennakosta.

Yrityksen tulot muuttuvat.

Kulut muuttuvat.

Asiakkaat muuttuvat.

Työmäärä muuttuu.

Ja välillä koko elämä muuttaa suunnitelmia kyselemättä yrittäjän Exceliltä lupaa.

Siksi ennakkoveroa saa myös muuttaa.

Yhdelle yrittäjälle paras ratkaisu on maksaa hieman varman päälle.

Toinen haluaa pitää jokaisen euron omassa hallinnassaan niin pitkään kuin mahdollista.

Kolmas säästää verorahat erilliselle tilille.

Neljäs maksaa lisäennakon tammikuussa.

Viides hyväksyy pienen jäännösveron.

Kuudes haluaa kirjanpitäjän tarkistavan asian monta kertaa vuodessa.

Ja seitsemäs hoitaa koko asian itse eikä ajattele sitä juuri lainkaan.

Hyvä ennakkoveron määrä ei ole välttämättä kaikille psykologisesti sama, vaikka yrityksen laskennallinen tulos olisi sama.

Siihen vaikuttavat myös:

• yrityksen kassatilanne
• tuloksen ennustettavuus
• oma riskinsietokyky
• tapa käyttää rahaa
• suhtautuminen jäännösveroon
• halu pitää rahat omassa hallinnassa
• se, kuinka paljon veroasioita ylipäätään haluaa itse seurata.

Ennakkoveron tarkoitus ei ole tehdä täydellistä ennustetta yrityksen tulevaisuudesta.

Sen tarkoitus on saada vuoden aikana maksettavat verot järkevälle tasolle suhteessa siihen, mitä lopulta pitäisi maksaa.

Oleellista ei ole löytää yhtä kaikille oikeaa ennakkoverostrategiaa.

Oleellista on tietää, mitä itse tekee ja miksi.